Tuomas Kyrön kirja Mielensäpahoittaja (2010) kertoo vanhasta miehestä, joka huomaa ikääntyessään maailman muuttuvan silmissä, päättää avautua ajatuksistaan ja pahoittaa mielensä monista asioista. Tarinaa kerrotaan vanhuksen silmin ja hänen näkökulmistaan. Luvussa Vaniljaeskimo päähenkilö vierailee terveyskeskuksessa nuoren lääkärin luona, jota hän kutsuu reppulääkäriksi ja joka tuottaa tälle pettymyksen liian tuttavallisella käytöksellään. Päähenkilö myös huomaa vastaanotolla maailman muuttuneen hänen nuoruudestaan ja pohtii mielessään muutoksia.
Tekstissä ilmenee hyvin vanhusten kokema ahdistus maailman muuttumisesta entistä kehittyneempään suuntaan. Vanhukset tiettävästi saavat turvaa nuoruudessa opituista tavoista arjessaan, joita eivät mielellään muuttaisi. Ihmetystä päähahmolla aiheuttavat erityisesti lääkärin tuttavallinen käytös ja huono kielioppi puheessa. Vanhuksen reaktiosta saa käsityksen ihmisten kanssakäymisen muuttumisesta aikojen saatossa ja asioinnin muuttumisesta epävirallisempaan suuntaan. Tekstistä kuitenkin ilmenee viisaus, jota ikä on vanhukselle tuonut, sillä miehen puheesta huomaa, kuinka hän kokee kahden euron tuhlaamiseen jäätelöön hurjana asiana. Hänestä selvästi huokuu säästeliäisyys ja varoistaan huolehtiminen.
Vanhuksen puheista huomaa myös, että nykyään tapahtuva julkinen hellyydenosoittaminen ei olisi ollut aikaisemmilla sukupolvilla yhtä sallittavaa. Päähenkilö toteaa: "Minusta halaaminen kuuluu makuukamarin puolelle, julkisella paikalla hävettää". Maailman muutosten pelko näkyy myös miehen lausahduksessa: "Kuljin taksiseteleillä edestakaisin, kun terveyskeskuksen parkkipaikalla saattaa joutua peltikolareihin ja niitten vakuutuslappujen täyttäminen on minun näölläni aikamoinen urakka."
Suuren yllätyksen vanhukselle aiheuttaa jäätelökojulla työskentelevä tumma tyttö, joka osaa suomea. Ymmärrettävästi miehen nuoruudessa harvoin törmäsi kadulla tummaihoiseen tai ylipäätänsä ulkomaalaisen näköiseen ihmiseen. Vanhus miettii huvittavasti tytön nähdessään: "Syödäänkö Etiopiassa jäätelöä, tuskin sitä heti ovat ostaneet niillä rahoilla, jotka nälänhätäkeräykseen 1983 laitoin." (231)
Teksti on kirjoitettu selvällä ja hyvällä suomenkielellä. Teksti vastaa hyvin tehtävänantoa ja Tuomas Kyrön tekstiin on viitattu sopivasti. Sisältö on hyvin jäsennelty ja johdonmukainen. Pisteeksi tekstistä antaisin 5 :)
VastaaPoistaVastauksesi on mallikkaasti kirjoitettu. Teet päätelmiä ja tuet niitä tekstihavainnoilla. Otsikko kuvaa vastaustasi hyvin.
VastaaPoistaKorotetaan vielä puolikkaalla eli siis 5 1/2 p. Hienoa!