2. Mielipidekirjoitus (17.4.2013)

Kunnioitusta, kiitos ja olkaa hyvä!

 

Tuskin kukaan suomalainen, edes tynnyrissä kasvanut, on onnistunut välttämään uutisoinnit Alppilan yläasteelta erotusta opettajasta Antti Korhosesta. Kuten tarina kertoo, Korhonen toimi ruokailun valvojana kyseisellä ruokatunnilla, kun sai kimppuunsa häiriköivän nuorukaisen. Korhonen halusi toimia asiallisesti ja rauhoittaa tilanteen häätämällä nuorukaisen ruokalasta. Lopputuloksena oli opettajan erottaminen, mikä nosti suuren kohun. Tämän täysin turhan erottamisen takia pienet omahyväiset riiviöt ovat voineet käyttää hyväkseen viattomia opettajia.

 Eräs uhri on läheinen tuttuni, joka työskentelee koulumaailmassa. Hän oli aikeissa sanoa nuorelle pojalle, että tämän käytös on sopimatonta, kun äkkiä poika alkoi uhkailemaan tuttuani ja kehotti tätä varomaan aikeitaan ettei tälle kävisi kuin Antti Korhoselle. Hei haloo ihmiset, eivät ne pennut tyhmiä ole vaikka iän laskemiseen ei riittää kahden käden sormet!

 Itseäni tapaus alkoi pelottamaan. Tällä hetkellä koen kunnioitusta opettajien rankkaa työtä kohtaan ja tunnustan, ettei minusta olisi siihen. Ehkä minusta on tullut aikuinen niin henkisesti kuin iältänikin, sillä alan säälimään niitä nuoria, jotka tuhlaavat elämäänsä kauppakeskuksien käytäville energiajuomatölkit kädessään huutelemassa v-sanoja ohikulkeville ihmisille. Monet nuoret tuntuvat tuhlaavan aikaansa tyhjänpäiväiseen eivätkä koe halua kehittää itseään missään muodossa. Monen lahjakkaan nuoren elämä valuu kurkusta alas alkoholin muodossa. Aivosolut huutavat apua ja päivät kuluvat sairaalassa vatsahuuhteluissa. Tulee kuitenkin muistaa, että tämä ei koske kaikkia nuoria, mutta kyllä näitä "äidin kullannuppujakin" riittää.

 Nuoret ovat kadottaneet kunnioituksensa muita ihmisiä kohtaan ja muut ihmiset ovat menettäneet kunnioituksensa nuoria kohtaan. Maailma on julma, mutta jos nuoret ja vanhemmat ihmiset eivät tee asian parantamisen eteen mitään, ei tilanne tule muuttumaan. Nuoria ei yksin voi syyttää ja paheksua. Nuorien ja vanhempien ihmisten tulisi miettiä jo tulevaa eikä elää hetkessä. Kaikki varmasti toivovat, että Suomi pysyisi tulevaisuudessakin hyvinvointivaltiona, jossa työikäiset olisivat hyvin koulutettuja ja tuottavia ylläpitämään Suomen taloutta ja hyvinvointia. Suomi on saanut kehuja PISA- tutkimuksissa hyvästä koulumenestyksestä, mutta uskon vahvasti, että kehuja ei satele enää kauan. Tästä ei voi yksin syyttää opettajia tai oppilaita, mutta yhteiskunnan kehitys on vaikuttanut asiaan varmasti. Ennen oli ennen, mutta nyt tulee miettiä nykyisyyttä ja tulevaa.

 Olen jo huomannut, että me suomalaiset nuoret olemme nykyisin enemmän teknologian orjina ja yhä useampaa meistä valvottaa öisin tietokone, televisio ja älypuhelimet entistä myöhäisempään. Olemme myös oppineet siihen, että useat asiat tuodaan meille tarjottimella ja meistä on tullut aggressiivisia, viikonloppuisin viinaa juovia vihanneksia. Tämä on osittain meidän syytämme, mutta emme me luonnostaan pahoja ole. Olemme vain päässeet joskus liian helpolla ja emme ole osanneet vaatia haasteita joita kuitenkin pystyisimme tekemään.

Koen jo ahdistusta ajatellessani tulevaisuuttani ja työelämää. Minun olisi hyvä oppia 2010-luvun nuorena kuvainnollisesti heittämään tarjotin ja ottamaan ohjat omiin käsiini. Onko minulla toivoa pärjätä tässä julmassa maailmassa, jossa vain lujalla tahdolla ja korkealla koulutustasolla voi työllistyä ja pärjätä elämässä? En jaksa uskoa, että ainakaan huutelemalla mahdolliselle pomolleni rivouksia ja näyttämällä työkavereilleni keskisormea tulisin selviämään. Uskon, että minun tavallani moni nuori toivoisi aikuisilta kannustusta ja uskoa siihen mihin ikinä ryhdymme.

Toivoisin opettajilta ja erityisesti vanhemmilta täyttä tukea nuorten oppimista varten, jotta me voisimme toteuttaa itseämme. Ymmärrän itse nuorena sen, että jos unelmien saavuttamista ja opiskelua ei tueta, eivät nuoret pysty itsekään uskomaan unelmiinsa. Me emme aina edes ymmärrä, kuinka suuria asioita pystyisimmekään tekemään. Me kuitenkin olemme Suomen tulevaisuus, eikä sitä voi hakea Kiinasta mittatilaustyönä.