Mikä on ylioppilasessee ja miten se tehdään?

- Essee arvioi yleissivistystä ja kirjallista ilmaisukykyä
- Aineistona voi käyttää asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä ja mahdollisesti muita materiaaleja
- Tekstissä oma otsikko ja sen eteen tulee tehtävänumero
- Essee on n. konseptin mittainen

kesken

3. Maailman muuttuminen ei helpota vanhusten arkea

Tuomas Kyrön kirja Mielensäpahoittaja (2010) kertoo vanhasta miehestä, joka huomaa ikääntyessään maailman muuttuvan silmissä, päättää avautua ajatuksistaan ja pahoittaa mielensä monista asioista. Tarinaa kerrotaan vanhuksen silmin ja hänen näkökulmistaan. Luvussa Vaniljaeskimo päähenkilö vierailee terveyskeskuksessa nuoren lääkärin luona, jota hän kutsuu reppulääkäriksi ja joka tuottaa tälle pettymyksen liian tuttavallisella käytöksellään. Päähenkilö myös huomaa vastaanotolla maailman muuttuneen hänen nuoruudestaan ja pohtii mielessään muutoksia.

 Tekstissä ilmenee hyvin vanhusten kokema ahdistus maailman muuttumisesta entistä kehittyneempään suuntaan. Vanhukset tiettävästi saavat turvaa nuoruudessa opituista tavoista arjessaan, joita eivät mielellään muuttaisi. Ihmetystä päähahmolla aiheuttavat erityisesti lääkärin tuttavallinen käytös ja huono kielioppi puheessa. Vanhuksen reaktiosta saa käsityksen ihmisten kanssakäymisen muuttumisesta aikojen saatossa ja asioinnin muuttumisesta epävirallisempaan suuntaan. Tekstistä kuitenkin ilmenee viisaus, jota ikä on vanhukselle tuonut, sillä miehen puheesta huomaa, kuinka hän kokee kahden euron tuhlaamiseen jäätelöön hurjana asiana. Hänestä selvästi huokuu säästeliäisyys ja varoistaan huolehtiminen.

 Vanhuksen puheista huomaa myös, että nykyään tapahtuva julkinen hellyydenosoittaminen ei olisi ollut aikaisemmilla sukupolvilla yhtä sallittavaa. Päähenkilö toteaa: "Minusta halaaminen kuuluu makuukamarin puolelle, julkisella paikalla hävettää". Maailman muutosten pelko näkyy myös miehen lausahduksessa: "Kuljin taksiseteleillä edestakaisin, kun terveyskeskuksen parkkipaikalla saattaa joutua peltikolareihin ja niitten vakuutuslappujen täyttäminen on minun näölläni aikamoinen urakka."

 Suuren yllätyksen vanhukselle aiheuttaa jäätelökojulla työskentelevä tumma tyttö, joka osaa suomea. Ymmärrettävästi miehen nuoruudessa harvoin törmäsi kadulla tummaihoiseen tai ylipäätänsä ulkomaalaisen näköiseen ihmiseen. Vanhus miettii huvittavasti tytön nähdessään: "Syödäänkö Etiopiassa jäätelöä, tuskin sitä heti ovat ostaneet niillä rahoilla, jotka nälänhätäkeräykseen 1983 laitoin."     (231)

2. Mielipidekirjoitus (17.4.2013)

Kunnioitusta, kiitos ja olkaa hyvä!

 

Tuskin kukaan suomalainen, edes tynnyrissä kasvanut, on onnistunut välttämään uutisoinnit Alppilan yläasteelta erotusta opettajasta Antti Korhosesta. Kuten tarina kertoo, Korhonen toimi ruokailun valvojana kyseisellä ruokatunnilla, kun sai kimppuunsa häiriköivän nuorukaisen. Korhonen halusi toimia asiallisesti ja rauhoittaa tilanteen häätämällä nuorukaisen ruokalasta. Lopputuloksena oli opettajan erottaminen, mikä nosti suuren kohun. Tämän täysin turhan erottamisen takia pienet omahyväiset riiviöt ovat voineet käyttää hyväkseen viattomia opettajia.

 Eräs uhri on läheinen tuttuni, joka työskentelee koulumaailmassa. Hän oli aikeissa sanoa nuorelle pojalle, että tämän käytös on sopimatonta, kun äkkiä poika alkoi uhkailemaan tuttuani ja kehotti tätä varomaan aikeitaan ettei tälle kävisi kuin Antti Korhoselle. Hei haloo ihmiset, eivät ne pennut tyhmiä ole vaikka iän laskemiseen ei riittää kahden käden sormet!

 Itseäni tapaus alkoi pelottamaan. Tällä hetkellä koen kunnioitusta opettajien rankkaa työtä kohtaan ja tunnustan, ettei minusta olisi siihen. Ehkä minusta on tullut aikuinen niin henkisesti kuin iältänikin, sillä alan säälimään niitä nuoria, jotka tuhlaavat elämäänsä kauppakeskuksien käytäville energiajuomatölkit kädessään huutelemassa v-sanoja ohikulkeville ihmisille. Monet nuoret tuntuvat tuhlaavan aikaansa tyhjänpäiväiseen eivätkä koe halua kehittää itseään missään muodossa. Monen lahjakkaan nuoren elämä valuu kurkusta alas alkoholin muodossa. Aivosolut huutavat apua ja päivät kuluvat sairaalassa vatsahuuhteluissa. Tulee kuitenkin muistaa, että tämä ei koske kaikkia nuoria, mutta kyllä näitä "äidin kullannuppujakin" riittää.

 Nuoret ovat kadottaneet kunnioituksensa muita ihmisiä kohtaan ja muut ihmiset ovat menettäneet kunnioituksensa nuoria kohtaan. Maailma on julma, mutta jos nuoret ja vanhemmat ihmiset eivät tee asian parantamisen eteen mitään, ei tilanne tule muuttumaan. Nuoria ei yksin voi syyttää ja paheksua. Nuorien ja vanhempien ihmisten tulisi miettiä jo tulevaa eikä elää hetkessä. Kaikki varmasti toivovat, että Suomi pysyisi tulevaisuudessakin hyvinvointivaltiona, jossa työikäiset olisivat hyvin koulutettuja ja tuottavia ylläpitämään Suomen taloutta ja hyvinvointia. Suomi on saanut kehuja PISA- tutkimuksissa hyvästä koulumenestyksestä, mutta uskon vahvasti, että kehuja ei satele enää kauan. Tästä ei voi yksin syyttää opettajia tai oppilaita, mutta yhteiskunnan kehitys on vaikuttanut asiaan varmasti. Ennen oli ennen, mutta nyt tulee miettiä nykyisyyttä ja tulevaa.

 Olen jo huomannut, että me suomalaiset nuoret olemme nykyisin enemmän teknologian orjina ja yhä useampaa meistä valvottaa öisin tietokone, televisio ja älypuhelimet entistä myöhäisempään. Olemme myös oppineet siihen, että useat asiat tuodaan meille tarjottimella ja meistä on tullut aggressiivisia, viikonloppuisin viinaa juovia vihanneksia. Tämä on osittain meidän syytämme, mutta emme me luonnostaan pahoja ole. Olemme vain päässeet joskus liian helpolla ja emme ole osanneet vaatia haasteita joita kuitenkin pystyisimme tekemään.

Koen jo ahdistusta ajatellessani tulevaisuuttani ja työelämää. Minun olisi hyvä oppia 2010-luvun nuorena kuvainnollisesti heittämään tarjotin ja ottamaan ohjat omiin käsiini. Onko minulla toivoa pärjätä tässä julmassa maailmassa, jossa vain lujalla tahdolla ja korkealla koulutustasolla voi työllistyä ja pärjätä elämässä? En jaksa uskoa, että ainakaan huutelemalla mahdolliselle pomolleni rivouksia ja näyttämällä työkavereilleni keskisormea tulisin selviämään. Uskon, että minun tavallani moni nuori toivoisi aikuisilta kannustusta ja uskoa siihen mihin ikinä ryhdymme.

Toivoisin opettajilta ja erityisesti vanhemmilta täyttä tukea nuorten oppimista varten, jotta me voisimme toteuttaa itseämme. Ymmärrän itse nuorena sen, että jos unelmien saavuttamista ja opiskelua ei tueta, eivät nuoret pysty itsekään uskomaan unelmiinsa. Me emme aina edes ymmärrä, kuinka suuria asioita pystyisimmekään tekemään. Me kuitenkin olemme Suomen tulevaisuus, eikä sitä voi hakea Kiinasta mittatilaustyönä.

Perjantain 12.4 tehtävät

 a. Lue Leena Krohin kirjoittama teksti, joka on peräisin Ihmisten vaatteissa -romaanista. (Tekstin saa opettajalta monisteena) Kirjoita tekstille jatkoa (100-150 sanaa). Pyri säilyttämään tekstin tyyli mahdollisimman samankaltaisena.

a.) Mies vaikutti epäilyttävältä. Hänen olemuksensa, tympääntynyt ilmeensä ja erikoinen tapansa lukea lehteä vaivasivat Emiliä. Emil tuijotti miestä, vaikka lihakeiton lämmin tuoksu hiveli jo hänen aistejaan. Keitto alkoi jo saada hänen huomionsa kunnes mies yllättäen käänsi katseensa kohti Emiliä ja hymähti. Lusikka oli pudota Emilin kylmistä käsistä. Hän ei olisi halunnut välittää miehestä vaan syödä kurnivaan nälkäänsä, mutta miehen tuijotus häiritsi Emilin ruokailua ja Emilin oli pakko nostaa katseensa keitosta.
  "Aina vain sataa ja ulkona on ruman harmaata", mies totesi äkäisesti. Emil katsoi ulos ja ihmetteli miehen puheita. Sadehan oli jo lakannut ja harmaus oli aikeissa väistyä auringon säteiden tieltä. Mies nousi yllättäen pöydästään, viikkasi lehden ja kiitti tarjoilijaa. Tämän jälkeen mies poistui kuppilan narisevasta ovesta. Emilin lihakeitto oli jo kylmää.

b. Tee sanalista, jossa on kotipaikkakuntasi nimi, jonkin olemassaolevan tien nimi, jokin kuukausi, jokin ruoka, laulaja (nimi) ja eläin.

Kirjoita lyhyt tarina (80-120 sanaa), jossa ovat mukana kirjoittamasi sanat. Sanoja voi taivuttaa ja niiden järjestystä muuttaa. Tarinan pitää käsitellä rakkautta, ystävyyttä tai kuolemaa. Muoto ja tyyli ovat vapaita

b.)
Lappeenranta
Liisankatu
helmikuu
kanasalaatti
Macklemore
leijona
   

Oli kylmä helmikuu. Macklemore asteli pitkin Liisankatua Lappeenrannan keskustan läheisyydessä. Yllättäen häntä kohti käveli leijona. Macklemore kiljaisi ja kanasalaatit lensivät hänen käsistään maahan. Leijona murahti vihaisesti. Macklemore joutui paniikin valtaan ja juoksi pitkin Liisankadun jyrkkää ylämäkeä. Hän juoksi, minkä jaloistaan pääsi, mutta kun tie alkoi käydä liian raskaaksi, hän lyhistyi maahan. Leijona asteli hänen vierelleen. Se ei ollut vihainen vaan ojensi tassunsa Macklemorelle ja tämä otti siitä kiinni ja nousi ylös. Macklemore ja leijona kävelivät yhdessä ystävinä auringon laskuun.

1. Äidinkielen kurssi 11.2: Tukea tekstin tuottamiseen

Tehtävä Ia: 

-Miksi valitsin kurssin ja mitä haluan sen aikana oppia?
-Mitä hyötyä on mielestäsi siitä, että pystyy sujuvasti tuottamaan erilaisia (asia)tekstejä?
- Kuvaile tekstissäsi myös, millaisia vahvuuksia sinulla on kirjoittajana. Mikä sujuu? Pohdi myös sitä, mitkä asiat vielä kaipaavat kehittämistä.
- Kerro, mitä muuta kirjoitat kuin koulutehtäviä

-  Valitsin kurssin, koska haluan varmuutta aineiden kirjoittamista varten. Kurssista olisi varmasti myös hyötyä ylioppilaskirjoituksia ja tulevaisuutta ajatellen.
Mielestäni kyky tuottaa monipuolisia ja luovia tekstejä on hyödyksi työelämässä ja hyvä kirjoittamistaito saa varmasti muut vakuuttumaan todennäköisemmin. Oma mielipiteeni on myös, että sujuvat kirjoittajat saavat huomioni teksteillään todennäköisemmin, kuin ne jotka kamppailevat oikeinkirjoituksen ja mielikuvituksettomuuden kanssa. Hyvä kirjoittaja on myös mielestäni pätevämmän oloinen, kuin heikosti kirjoittava.
 Kirjoittajana vahvuuksiani ovat luovat tekstit, joissa saa käyttää mielikuvitusta. Esseet ovat mielestäni kaikista miellyttävimpiä, koska silloin saan antaa mielikuvitukseni virrata eikä suuri sanamäärä todennäköisemmin niissä haittaa. Arvostelut ovat myös hauskoja, koska niissä voin sanoja sääste
emättä sanoa mielipiteeni. Eniten vaivaa aiheuttavat tekstitaitovastaukset ja totuudenmukaiset uutistekstit. Niissä kaipaan varmasti lisää harjoitusta.
 En kirjoita muita tekstejä kuin koulutehtävät. Pidän silti kirjoittamisesta ja jos aikani vain riittäisi ja mielikuvitukseni olisi rajaton, kirjoittaisin varmasti enemmän.

Linkitä tekstiisi jokin netistä löytyvä teksti, esimerkiksi arvostelu tai artikkeli, joka on mielestäsi hyvin ja kiinnostavasti kirjoitettu. Etsi siis teksti, jonka itse mielelläsi luet loppuun saakka. Kirjoita linkin yhteyteen pieni kommentti, jossa kerrot, miksi teksti on mielestäsi hyvä.

 http://www.stara.fi/2013/03/18/mahtava-oz-arvostelu/

- Jaksoin lukea arvostelun loppuun, sillä se oli sopivan mittainen ja teksti oli sujuvaa. Kirjoittajan sanavalinnat myös miellyttivät minua ja tekivät tekstistä mielenkiintoisen.